Vihdoinkin oli aurinkoa ja lämmintä! Olisin nauttinut hehkuvista viikonlopun päivistä täysin palkein, jos olisin voinut olla vain Kuusirannassa. Kävi kuitenkin niin, että paras osa lauantaipäivää meni miehen ystävän hautajaisissa. Siunaustilaisuus oli hautausmaalla ja kutsuvieraita oli paljon, joten ennen kuin toimitus oli ohi ja kaikki kukkalaitteet laskettu, olimme mustissa vaatteissamme hiestä litimärkiä. Vieraat pyrkivät parhaansa mukaan hakemaan hieman varjoa puiden katveesta, ettei alkaisi huimata. Nenäliinat olivat kaikin tavoin kovassa käytössä.   

Surullinen tunnelma vaikutti koko viikonloppuun. Onneksi puutarha sentään lohdutti.

Kerrottukukkainen karpaattienkello on ilmeisen ihastunut oloonsa, kun siirsin sen heinäkuun alussa paremmalle paikalle.

Toukokuun lopulla kylvetty ruusupapu houkuttelee nyt erilaisia kiinnostuneita otuksia.

Palava rakkauskin veti vielä puoleensa, vaikka sen kukinta on jo lopuillaan.

Ensimmäinen auringonkukka oli noussut loistamaan lintujen ruokintapaikalle pudonneesta siemenestä.

Kesäkurpitsa kukkii runsain kukin. Toivottavasti saamme jossain vaiheessa siitä myös maistiaisia.

Jotain pääsimme sentään jo nyt maistamaan. Ensin napsittiin herneitä suoraan varsista.

Sen jälkeen päätettiin katsoa perunoiden tilanne ja vau - eiku siiklit kattilaan ja syömään!