Voisin Blog Action Day -postauksena raapustaa kotoisista ympäristöasioista, mutta oikeastaan tuon niitä ajatuksiani esille muutenkin täällä blogissani. Niinpä ajattelin nyt kertoa mietteistäni liikenteestä etelänreissuilta (teen matkoja melko säännöllisesti, mutta myönnän kärsiväni huonosta omastatunnosta lentomatkojen vuoksi).

 

Talvella olimme Madeiralla. Halusimme tutustua saareen laajemmin kuin aikaisemmin ja se olikin yllättävän helppoa, sillä julkista liikennettä on kehitetty laajasti ja verkosto toimii hyvin. Paikallisbusseihin voi ostaa matkakortin, jota tarvitsee vain vilauttaa lukulaitteeseen. Maaseutubusseilla pääsee lähes minne tahansa saarella.

 

Madeiralle on ominaista myös levadat, kastelukanavat, joita on ympäri saarta ja jotka muodostavat oivia kävelyreittejä helpompiin tai vaikeampiin maisemiin kiinnostuksen mukaan. Bussilla saatoimme lähteä vaikkapa toiselle puolelle saarta olevalle levadalle. Kun saimme kävelystä tarpeeksemme, menimme jollekin pysäkille ja hyppäsimme bussiin. Välillä istuimme kikattavien koululaisten keskellä, jotka olivat joko tulossa tai menossa kouluun, jossa he kävivät joko aamu- tai iltapäivävuorossa. Näin tutustuimme seikkailumielellä upeisiin maisemiin.

 

Levada

 

 

Syksyn Mallorcan reissullamme kuvittelimme, että voisimme kulkea samaan tyyliin kuin Madeiralla, eli nousta bussiin ja lähteä sinne, minne mieli tekee. Opas kuitenkin tyrmäsi ajatuksemme heti toteamalla, että kannattaa ehdottomasti vuokrata auto. Bussiliput ovat suhteellisen kalliita eikä busseilla edes pääse mihin tahansa. Esimerkiksi käyntimme Jardins d'Alfàbiassa olisi jäänyt väliin, jos olisimme tyytyneet julkiseen liikenteeseen. 

 

Mallorcalla on yli 920 autoa tuhatta asukasta kohti, mikä lienee suurimpia Euroopassa ellei koko maailmassa. Se tarkoittaa, että lähes jokaisella asukkaalla, mukaan lukien vauvat ja vanhukset, on auto. Liikenne on vilkasta aamusta iltaan. Osittain siihen vaikuttaa siesta, joka on myös kouluissa. Vanhemmat vievät lapset kouluun aamulla, hakevat heidät siesta-aikaan pois, vievät takaisin siestan jälkeen ja jälleen koulupäivän jälkeen hakevat heidät pois koulusta.

 

Katsellessani Mallorcan liikennettä mietin, miten paljon se kuormittaa ympäristöä verrattuna Madeiraan. Naapurimaat Espanja ja Portugali eroavat liikennekulttuuriltaan, ainakin näillä saarillaan, toisistaan täysin.

 

Vanha raitiovaunu Port de Sóller:ssa

 

 

Suomessa on ryhdytty tuntemaan häpeää auton omistamisesta. Tiedämme, että ympäristön kannalta olisi tärkeää suosia joukkoliikennettä. Olemme valistuneita, ja tiedostamme, että auton tulisi olla vähäpäästöinen ja työmatkalla siinä pitäisi matkustaa useampi työmatkalainen. Pohdimme, minkä vuoksi ihmiset asuvat maalla eivätkä muuta lähemmäs palveluja ja työpaikkoja, jolloin voisi käyttää julkisia liikennevälineitä.

 

Matkalla mieleeni tuli kysymys, onko meillä julkista liikennettä kehitetty tähän mennessä riittävästi. Ajoneuvokannan tuoreudesta on varmaan pidetty huolta, mutta houkutteleeko liikenteen joustavuus ja hinta matkustajia? Jos sadan kilometrin matka olisi edullisempaa kulkea junalla tai bussilla kuin henkilöautolla, monet saattaisivat valita julkisen kulkuneuvon. Itseäni edullinen junamatka ainakin houkuttelisi. 

 

Jos EU:n tasolla joskus ryhdytään tarkastelemaan, kumpaa liikennemuotoa eri maissa tuetaan enemmän, julkista liikennettä vai yksityistä autoilua, niin suosittelisin Madeiraa tutustumiskohteena J.