Kevään tulon huomaa pikku joesta, joka melkein tulvii. Ehkä oli onni, että viikonlopuksi tuli vähän viileämpää, mikä hidasti lumien sulamista ja rajoitti joen pinnan nousua.

Jokin aika sitten otin alla olevan kuvan joen kivistä.

Sama paikka näytti nyt tällaiselta:

Kiviä ei näy lainkaan, sillä vedenpinta on noussut niin korkealle, että ne peittyvät kokonaan.

Lähdin kulkemaan joen vartta pitkin metsään.

Vesi eli väreillen.

Saavuin rastille.

Yhdessä sivuhaarassa oli vielä jäätä vedenpinnalla.

Lauantaiaamuna ihailin ikkunasta telkkäpariskuntaa, joka uiskenteli ja sukelteli aivan pihapiirin tuntumassa.

(Anteeksi epätarkka kuva, joka on otettu sameahkon ikkunan läpi, jota kukaan ei jostain syystä ole pessyt ainakaan vuoteen…)