Palaan hetkeksi edellisen Valokuvatorstain kuviini, jotka olivat täällä. Aiheenahan oli 'Ajatus', ja kuvani herätti lukijoissa hyvinkin erilaisia ja mielenkiintoisia ajatuksia. Kiitän teitä kaikkia, jotka halusitte auttaa minua muistamaan kadonneen ajatukseni ja laitoitte omanne kommentteihin!

 

Minulla oli totta puhuakseni parikin ajatusta. Kuten Arleena ja Vapulis totesivat, siinä oli sydän (ylösalaisin tosin), joka oli särkynyt. Sahauksesta puuhun jäänyt viilto kuvasi minusta taidokkaasti, miten sydän oli viilletty rikki. Pisarat kruunasivat tämän sattumalta syntyneen taideteoksen.

 

Toinen ajatukseni olikin sitten samansuuntainen Moninaisen kanssa, eli mieshän siitä tuli mieleen... :)

 

Aimariin kommentin myötä sain ajatuksen laittaa muutaman kuvan siitä, miten me olemme Kuusirannassa varautuneet talveen. Satuin nimittäin juuri viime viikonloppuna aihetta kuvaamaan.

Vierasmajan takana on miehen viime talvena tekemiä hella- ja saunapuita. Toisaalla on vielä lisääkin.

Puuvajasta löytyy takkapuita niin ylös asti, että meikäläinen ei sinne ylety (mikä on tietysti ihan hyvä, niin ei tarvitse lähteä niitä hakemaankaan).

 

 

Minun tehtäväni on poltella niitä ja olen erikoistunut tulisijojen sytyttelyyn. Tavoitteeni on, että yhdellä tikulla on saatava tuli aikaiseksi. Jos se ei jostain syystä onnistu, menee koko iltani pilalle. Sillä lapsena jo opin isältäni tulen sytyttämisessä, että kun se syttyy hyvin, niin myös rakkaus syttyy. Se on aina mielessäni tulta tehdessäni.

 

 

Ja jos yhdellä tikulla sytytän kunnon roihun, niin rakkaushan siinä roihuaa.

 

Tällä kertaa tuli yhdellä tikulla rauhallinen tulenalku.

Kunnes se roihahti.

 

 

 

Ihana syksy, kun saa surutta poltella tulia!