En ole aikoihin laittanut tänne mitään suloisista suloisimmista Vellisestä. Ne, jotka ovat uudempia kävijöitä blogissani, eivät ehkä tiedä, että puhun ensimmäisestä lapsenlapsestani (vaikka ehkä sen saattoi arvata noista adjektiiveista).

 

Joka tapauksessa Vellisen syntymää oli täällä seuraamassa sen verran suuri joukko ”kummitätejä”, että tuntuu korrektilta välillä laittaa hänestä tänne jotain.

 

Hän on nyt 6,5 kuukautta vanha. Ostin hänelle kirppikseltä palapelin ja pistin sen ensin yläkomeroon talteen, kun ajattelin, että palapeli ei ehkä ihan vielä kiinnosta häntä. Vaan kylläpäs mumski oli väärässä!

Annoin sen nimittäin kuitenkin hänelle, kun hän tuli käymään. Ja voi että se palapeli olikin mielenkiintoinen! Tohkeissaan, paloja poisnapsiessaan, hän vahingossa asettui istumaan ja samalla harjoitteli pinsettiotetta! Minä vain huokailin ja ihastelin, että kyllä on sitten älykäs lapsi, kertakaikkiaan!

Kerrottakoon vielä kaikkien säästäväisten ihmisten iloksi, että hänellä on tuossa kuvassa päällään enonsa vanhat potkuhousut ja hän istuu enonaikaisen äitiyspakkauksen makuupussin päällä. Kun on tällainen mumski, joka on säästänyt (nuukuuttaan, haikeuttaan?) laatikkokaupalla vauvankamppeita, niin penkomista riittää ja osa on jopa käyttökelpoiseksi havaittu. Ja iloa on riittänyt molemminpuolin .

Iloista mieltä kaikille kummitädeille ja muillekin kävijöille!