Ottamalla nämä ruusut vastaan Sinut on haastettu
"Ekoteko-päivässä" kampanjaan.

 

 

Nappasin haasteen Mimosalta, joka haastoi kampanjaan kaikki halukkaat. Minä tietenkin olen vapaaehtoinen halukas, sillä enhän mitenkään voinut olla ottamatta sitä, kun se niin mainiosti sopii tämän vuoden lupausteni teemaan!

 

Teeman puitteissa olen näitä ekotekoja jo ehtinyt jonkin verran tehdäkin; tässä joitakin.

 

Kierrätän tekstiilit hyötykäyttöön. Tyttäreni on usein jatkanut monen vaatteeni käyttöä. Sen lisäksi lajittelen vaatteet kirppiksellä myytäviin (hyvät ja vähän erikoisemmat), UFF:n laatikkoon meneviin (ehjät ja vähän käytetyt) ja matonkuteiksi leikattaviin (risat tai kuluneet lakanat ja vaatteet). Matonkuteiksi menevistä vaatteista leikkaan talteen vetoketjut, napit ja koristeet jatkohyödyntämistä varten.

 

Lajittelen kotitalousjätteet niin kuin kunnon kuluttajan kuuluukin tehdä: ruoantähteet ja talouspaperit biojätteeseen, pahvit, huuhdellut juomatölkit ja jugurttipurkit, muovit ja tekstiilijäämät energiajakeeseen, lasit, metallit ja paristot erikseen sekä paperit paperinkeräykseen ja kierrätettävät pullot kauppaan.

 

Tänä vuonna on tullut lisää kierrätykseen kelpaavia muovipulloja, mutta itse en yleensä osta vettä pulloissa. Helsingin kraanavesi on hyvää ja pullotan sitä mukaani liikuntaharrastuksiin.

 

Pyrin hankkimaan ja laittamaan ruokaa sopivasti niin, että mahdollisimman vähän tarvitsisi heittää jätteisiin. On varmaan lapsuuden peruja, että tuntuu syntiseltä heittää ruokaa menemään. Silloin piti aina syödä lautanen tyhjäksi, ja niin ruoka ei ikään kuin mennyt hukkaan. Olen kuitenkin aina ollut vähäruokainen ja tyhjän lautasen tavoitteen vuoksi ruokailu oli lapsena ahdistavaa. Nyt onkin huomattu, että lapsen pitäisi saada itse annostella ruokansa lautaselle, jolloin sitä on hänelle juuri sopivasti.  

 

Sammutan valot aina sieltä, missä en oleskele ja pesen pyykkiä vain silloin, kun saan koneen täyteen.

 

Irrotan aina kännykän laturin seinästä, kun lataus on valmis.

 

Ennen joulua hankin kytkimellisen jatkoroikan, jossa on nyt kiinni televisio, digisovitin, videot ja yhdet tunnelmavalot (jouluna oli myös kuusenkynttilät siinä). Sitä ennen jäi aina television stand-by -tila päälle ja digiboksin ja videoiden led-valot palamaan.

 

 

Seuraavan säästövinkin huomasin Alman blogista:

 

"Atk-laitteet kytkimelliseen jatkoroikkaan. Tarkoittaa sitä, että koska useimmissa atk-laitteissa on joku muuntaja virtapiuhan välissä ja vaikka itse atk-laite olisi pois päältä, mutta jos töpseli on seinässä, muuntaja tekee kuitenkin jonkun verran kuormaa verkkoon ja syö sähköä omia aikojaan. Kun atk-laitteet ovat kytkimellisen roikan perässä, ei tarvitse nyppiä kaikkia atk-laitteiden töpseleitä irti, riittää, kun painan yhdestä kytkimestä virrat pois koko järjestelmästä ja muuntajat lakkaavat syömästä sähköä siinä silmänräpäyksessä."

 

Tämä oli niin hyvä vinkki, että siitä tulikin minun tämän päivän ekotekoni. Kiiruhdin nimittäin ostamaan talouteeni toisen kytkimellisen jatkoroikan tätä varten. Nyt minullakin on atk-laitteet yhden kytkimen napsautuksen takana, ja sitä kautta selvä sähkönsäästö. Kiitos Almalle tästä!

 

 

Vielä riittää tehtävää ja suunnitelmissani on muun muassa vähitellen vaihtaa kaikki lamput energiansäästölamppuihin. Vähän kuitenkin masensi tänään Metrosta lukemani artikkeli, jossa todettiin, että asuminen ja maatalous itse asiassa kuluttavat vain 15 prosenttia Suomen sähköstä. Vaikka me joka ikinen iikka blogistaniassa säästäisimme sähköä istumalla illat hiljaa pimeässä, niin sillä on kovin pieni vaikutus kokonaiskulutuksessa.

 

Markkinatalouden lakien mukaan hinta nousee, jos kysyntä ylittää tarjonnan. Niinpä sähkönkin hinta nousee vuosittain, vaikka kotitaloudet kuinka vähentäisivät kysyntää ja säästäisivät.

 

Lohduttaudun kuitenkin ajatuksella, että me jotka säästämme, voimme periaatteessa hyvällä omallatunnolla vaatia myös suurkuluttajia, eli teollisuutta, säästämään tai kehittämään lisää uusiutuvia energiamuotoja.

 

PS. Kaikki halukkaat voivat edelleen ja mielellään ottaa haasteen vastaan!