Kamalasti on ajatuksia päässä ja ihania kuviakin olisi niin paljon, että en oikein meinaa osata aloittaa mistään tätä postausta. Paitsi, että osaanpas kuitenkin.

 

Aloitan kertomalla, miten iloitsen tästä blogimaailmasta, josta on harrastelijapuutarhurille NIIN paljon iloa ja hyötyä. Erityisesti nyt iloitsen Quulta saamistani unikonsiemenistä, joita kylvin ripsottelemalla niitä sinne tänne, niin kuin vain harrastelija voi, ja jotka nyt kukoistavat aivan hullun lailla. Eikä loppua näy!

 

Tässä pientä loistoa.

 

 

Ripsottelin siemeniä aivan tositarkoituksella tiettyihin paikkoihin, ja jonnekin niitä humpsahti oikein huomattavia määriä. Välillä mietin, mitä niistä mahtaa tulla, kun niitä on sadoittain ihan vieri vieressä, mutta eivät nuo näytä olevan moineskaan. Vahvimmat vain kasvavat korkeammaksi kuin muut ja vähän heikommat jäävät pienemmiksi, mutta kaikki kukkivat silti kiitollisina! Miten tällaista voi ollakaan? 

 

 

 

Tietoisesti valittujen paikkojen lisäksi unikoita näyttää tupsahtavan esille muuallakin. Olisiko minulla ollut avoin siemenpussi taskussa silloin toukokuussa ja taskussa reikä, ja sieltä olisi pudonnut yksi siemen sinne ja toinen tänne? Olen kai ollut kuin Tenavien Rapa-Ripa, jonka ympärille aina liikahtaessaan varisee tomua ja hiekkaa. Minulla varisi unikoita…

 

 

Ja mikä pörrääminen niissä käykään! Yhdessä unikossa saattaa olla samanaikaisesti kaksi tai kolmekin kimalaista!

 

 

Kuusirannassa pörisee nyt valtavasti, kun piiankielikin houkuttelee voimalla kimalaisia. Se on myös oikea kukkimisen ihme! Miten voikin pienestä siemenpussista tulla niin mahtavasti kukkaa! Ja kun se kaiken kukkuraksi kukkii pitkälle syksyyn! Hehkutin sitä jo viime kesänä, mutta ei ole yhtään liikaa kehua sitä uudestaan. Ja varmasti ensi kesällä jälleen!

 

 

Lopuksi vielä kuva oikein s-u-p-e-r-ihanasta pörrääjästä! Vellinen on siinä mumskin pihalla ensi kertaa paljain varpain. Voi ihmettä, miten sitä ruohoa piti tallata ja varpaita kipristellä ja tunnustella, ja käsillä tarrata tiukasti ruohotukkuihin. Myöhemmin sisällä varpaiden välistä löytyi ruohoa vielä korsikaupalla J

 

 

Voisiko elämä enää ihanampaa olla kaikkien kukkien ja pörrääjien keskellä?

 

Iloista elokuun alkua kaikille!