Jotkut blogikaverini saattavat jo odottaa tietoja, mitä 'yksi tavara päivässä pois' -kamppailulleni kuuluu. No, se etenee jotenkuten, vaikka välillä onkin mennyt tyyliin kaksi eteenpäin, yksi taaksepäin. Mutta myöhemmin lisää siitä. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tänään nimittäin haluan - aihetta vähän sivuten - kertoa, että olen luopunut Hesarista! Ainakin toistaiseksi. Ainakin kokeeksi.

 

Tämä on iso ratkaisu minulle, sillä olen ollut vakiotilaaja ehkä jopa 30 vuotta. Se on siis lähes ikuisuuden kuulunut aamukahvipöytääni.

 

Päätökseeni on yksi suuri syy ja monia pienempiä syitä. Suurin syy on valtava jätemäärä. Olen yksinkertaisesti kyllästynyt pinoamaan lehtiä kasaan ja raahaamaan niitä paperikeräysastiaan. Pienempiä syitä on esimerkiksi se, että ison osan vuotta jää viikonlopun lehdet lojumaan lukematta, koska olen Kuusirannassa. Ja se, että alan aina aamukahvipöydässä niiskuttamaan, koska olen vuosien varrella ilmeisesti allergisoitunut painomusteelle. Ja vielä sekin, että ison osan Hesaria harppaan aina yli, nimittäin mainokset ja urheilusivut.

 

Miten sitten pärjään ilman? Tätä pohdin jo ennen päätöksen tekemistä. Ison osan uutisista saan kuitenkin radiosta, televisiosta ja ilmaisjakelulehdistä. Eilen luin Uutislehti 100:n ja tänään Metron. Viikon varrella kotiin tulee Helsingin Uutiset ja Vartti.

 

Aika jännä muuten, että kolme noista ilmaisista lehdistä tulee samasta lasitalosta kuin Hesari. Tavoitteena lienee kerätä mahdollisimman paljon mainoksia ja jakaa ne monesta eri tuutista. Mutta eikö ne samalla syö Hesaria, jonka pitäisi olla lasitalon kruununjalokivi?

 

Talousuutiset olen tähän asti lukenut Taloussanomista, joka minulle tuli monta vuotta. Kun lasitalo päätti lopettaa sen, tulikin tenkkapoo. Pitäisikö sittenkin jatkaa vain Hesaria ja katsoa talousuutiset sieltä, vaikka ne vähän suppeat ovatkin. Vai tyydynkö nettiin, jossa Kauppalehden sivut ovat ennestään tuttuja. Tässä kuitenkin Kauppalehti oli kärppänä tilanteen tasalla ja nyt tulee lehti aamukahvipöytään ilmaisena kuukauden. Katson sen jälkeen uudestaan, mitä teen.

 

Kaipaanko jotain Hesarista? No toki, nimittäin kulttuuria, joitain teemasivuja ja Nyttiä. Viimeksi mainitun osalta tein viime viikolla hätäratkaisun: menin ja ostin perjantain Hesarin kioskilta. Ja siitä tulikin mieleeni: koska päästään siihen tilanteeseen, että lehden saisi tilata itselleen sopivasti räätälöitynä, eikä niin kuin nykyisin, jolloin kaikille tulee kaikki?

 

------

Lehtipinossani oli vielä Hesareita, kun bongasin Amaialla paperikorin ohjeineen. Niinpä riensin pykäämään itselleni omaa. Ikään kuin lähtiäislahjaksi J

1212818.jpg
Hesarivasu

Sitä en vielä ole keksinyt, mihin tarkoitukseen voisin käyttää tätä. Keräisinkö vain hedelmänkuoret siihen ja veisin bioon?

 

Ehdotuksia otetaan vastaan!